lauantai, 13. helmikuu 2021

Puheet kuolemastani...

...ovat liioiteltuja ja ennenaikaisia. Hengissä tässä vielä kituutellaan ja nyt en oo ees muutamaan kuukauteen miettinyt, etten haluais elää.

Hoidot etenee ainakin jotenkin ja elämä on sitä samaa paskaa kuin aiemminkin. (Luovuin tosta kirjainten korvaamisesta tähdellä, koska miks vitussa mä ees niin koskaan tein).

Jos nyt joku miettii tota otsikkoa, niin https://www.demi.fi/keskustelu/onkohan-taa-tyyppi-tehnyt-itsemurhan
Olen selvästi bloggausurani huipulla, minut on linkattu Demiin. Jaahas. (Tämän tullessa esiin on kai pakko myöntää, että lurkkaan satunnaisesti Demiä)

Vaikken itse ole kuoleman porteilla käynyt, olen saanut tiettyä uutta kosketuspintaa kuolemaan, erään läheiseni kuoleman kautta. Oikeastaan, kuolema ei edes ole niin valtavan paha ja pelottava asia, kuin mitä ajatellaan. Tapamme suhtautua tuntemattomaan, vain sattuu olemaan pelko.

Kaikesta koronaisuudestaan huolimatta (koronatesti muuten satuu nenään aivan saatanasti)  viime vuosi on ollut kenties jopa elämäni paras. Olen oppinut paljon asioita itsestäni. Ja yllätyin tässä talven kynnyksellä, että osaan kaikesta huolimatta yhä itkeä. Voin sanoa, että se on lahja - siunaus. Kyky surra suru pois. Eikä vain kantaa sitä sisällään.

Olen oppinut myös, että olen rakentanut koko elämäni vihalle. Viha on yllättäen paljon monisyisempi asia kuin mitä ajatellaan. Riippuu, että onko se inhoa, raivoa, vai polttoainetta. Vihaan ihmiskuntaa, maailmaan ja niiden epäoikeudenmukaisuutta. Tuo viha saa minut taistelemaan. Vihaan sitä, että ihmiset ovat niin urpoja, että kuvittelevat, että se, että joku poikkeaa massasta, tarkoittaa, että "ei siitä kyllä mitään tule". Vittu mä vielä näytän teille.

Sain viime vuonna elämälleni enemmän suuntaa, kuin mitä sillä on vuosiin ollut. Ja syy miksi oon ollut ilman itsetuhoisuutta niinkin monta päivää on se yksinkertainen tosiseikka, että oon aivan käsittämättömän korkeella. Just nyt uskallan tuntee ja olla haavoittuvainen, kuten Megaman suuressa viisaudessaan kehotti kaikkia olemaan.
Viime kesänä satuin muuat itseäni pari vuotta nuoremman tytön kanssa Discord-ryhmäpuheluun kahdestaan muiden mentyä nukkumaan ja, no, loput arvaattekin. Tai siis, ette arvaa, mutta arvaatte, että mihin tämä lopulta kuukausin jälkeen johti. Tästä saattaa tulla tarkempi tarinatuokio myöhemmin.

Mutta olen vielä hengissä, ainakin jotenkuten. Katsotaan, että seuraako samantien uusi vuoden hiljaisuus, mutta ensi kertaan asti

Jaapajaa

 

maanantai, 13. tammikuu 2020

PS tuo mun elämään enemmän pahaa kuin maahanmuuttajat

Perussuomalaiset eli Jussi Halla-aho nimisen ihmisoletetun johtama Suomen suurin puolue on tuonut minun, suomalaisen nuoren elämään konkreettisesti enemmän pahaa kuin yksikään maahanmuuttaja.

Mulla on masennus. Se ei ole kiva juttu. Se ei ole (enää) koko ajan niskan päällä, mutta joskus se vain nousee esiin. Sellaisia hetkiä kutsun synkiksi hetkiksi. Koen mokanneeni vain niihin pahasti kaikesta, että haluaisin päästää kaikesta irti. En ole kuitenkaan (vielä) löytänyt itseäni sillan kaiteelta. Lähinnä sen takia, että en pysty kirjoittamaan viestiä. Mitkään sanat eivät voi perustella sellaista tekoa. Se on itsekäs teko, joka jättää läheisille kaipuun ja syvän aukon sisimpään. Luultavasti maailman jokaiseen ihmiseen pätee se, että jos se nyt kuolis, niin kyllä sitä joku itkisi. Itsemurha ei ratkaise ongelmia. Se siirtää niitä. Se siirtää ne toisiin ihmisiin -  ja juuri niihin itselle rakkaimpiin.

Miksi minä sitten syytän ahdingostani populistista rasistipuoluetta? Enkä vaikka sotaa pakenevia koko elämänsä ja mahdollisesti kaikki läheisensä menettäneitä ihmisiä, kuten kunniakkaat ihmiset tekevät. Vastaus: he eivät ole tehneet minun elämästäni tälläistä, kuin se on.

Ja perussuomalaisetko ovat?

Kyllä ovat.

 

Heräsin ilmastonmuutokseen vaiheittain vuosina 2017-2019. Mä tajusin, että jos näin jatkuu, niin mun lapsilla (jos joku hullu sellaisia suostuu mun kanssa tekemään) ei ole enää oikeutta tulevaisuuteen. Ei oikeutta elämään. Rakas Suomeni, kuten myös jokainen muukin maailman kolkka häilyy tuhonsa partaalla.

Yleensä kun joku sanoo kokevansa ilmastoahdistusta, niin sitä voivotellaan kuinka ei saisi olla ilmastoaktivisti, kun sellaiset "suurentelijat" tai jopa "valehtelijat" aiheuttavat ahdistusta. Ei saakeli, te ootte väärässä! Joka kerta, kun luen, näen ja koen, kuinka ihmiset tekevät ilmastotekoja ja näyttävät, että haluavat että lapsillamme ja meillä ja vaikka juuri minulla on tulevaisuus ja mahdollisuus elää elämä, minä koen valoa. Koen toivoa. Koen, että ehkä maailma ei ole menetetty. Koen, että ehkä ihmisistä löytyy vielä ripaus hyvyyttä. Koen, että ehkä ihmisistä löytyy vielä vaikka edes hitusen verran ihmisyyttä.

Mut yksi, yhden perussuomalaisen kansanedustajan "Ilmastonmuutoskriittinen" lausunto mitätöi sen kaiken. Se saa pään täyteen synkkyyttä. Tälläisiäkö me ihmiset olemme. Sinä perussuomalainen, joka et usko ilmastonmuutokseen, mieti tätä: olet omalta osaltasi syyllinen minun ja lukuisien muiden suomalaisten pahentuvaan masennukseen. Olet osaltasi syyllinen siihen, että suomalaiset nuoret luopuvat arvokkaasta lahjastaan, nimeltä elämä. Siihen, että maailma on paikka, jossa me emme halua elää. Siihen, että vanhemmat menettävät lapsiaan. Lapset ja nuoret sisaruksiaan.

Maahanmuuttajat eivät ole pilanneet elämääni. Perussuomalaiset ovat. Nuo köyhien maiden asukkaat eivät ole myöskään tuhonneet luontoa. Suomessa me olemme. Ja me, jotka olemme tuottaneet jokainen ilmoille valtavat päästöt nillitämme, kuinka Kiina on kaikkeen syypää ja kuinka meidän ei kannata edes yrittää pelastaa lastemme tulevaisuutta. Ja valitamme, että ei Eurooppa ole velvoitettu auttamaan Afrikan tai Aasian köyhiä. Että emmehän me ole vastuussa heidän katastrofeistaan.

Emmekö?

Mistä maanosasta lähdettiin ympäri maailmaa ottamaan orjia, tappamaan ihmisiä, jakamaan maita ja tuhoamaan yhteiskuntia.

Pieni vinkki: Alkaa E:llä, päättyy A:han ja välissä kirjaimet: U, R, O, O, P ja P.

En voi sanoin kuvailla sitä tuskaa mitä koen siitä, että olemme tuhonneet niin monen ihmisen elämän. Ja nyt kun maailma meitä oikeasti kaipaisi, käännämme sille selkämme. Ja tämä tuska on pientä verrattuna siihen, mitä he kokevat.

Ja miten tämä kaikki linkittyy PS:ään?

Perussuomalaiset vastustavat ilmastonmuutoksen torjumista, turvapaikkojen myöntämistä ja kehitysapua. Ja näillä teoillaan he aiheuttavat mieleni synkkyyden. He saavat minut ajattelemaan: Tälläinenkö ihminen on? Tämäkö on "moderni ihminen"? Tälläinenkö on "sivistysvaltio"? Tai "oikeusvaltio"?

He saavat minut ajattelemaan, että maailma on sellainen, jossa ei kannata elää.  Että elämä ei ole elämisen arvoista. Että on parempi kuolla kuin kestää tätä.

Sinä kehitysavun, maahanmuuton ja ilmastotekojen vastustaja: pyydän, että mietit hetken aatettasi. Olet aiheuttanut minun, syntyperältään ja identiteetiltään suomalaisen, isänmaallisen miehenalun elämään paljon enemmän pahaa kuin nuo kammoksuvasi maahanmuuttajat, joista osa - vaikket sitä uskokkaan - on ihan hyvää väkeä. He ovat te ette. He eivät pahenna minun masennustani - te pahennatte.

olen

surullinen

keskiviikko, 13. marraskuu 2019

Kannabis lailliseksi

Moro moro. Teille tämä varmaan tulee yllätyksenä, mutta Kannabis, eli Cannabis Sativasta valmistettava lääkeaine, on Suomessa laiton, paitsi muutamissa harvoissa tapauksissa, jossa sitä on käytetty lääkkeenä. Eli, kun nyt menet avaamaan sen ulko-oven, jonka takana ne poliisit on, niin KÄY NYT J*MLAUTA ENSIN VETÄMÄSSÄ SE SÄTKÄSI VESSANPÖNTÖSTÄ ALAS!

Huudetaanpas Rauno Repomiesmäisesti: "ASIAAN!" ja siirrytään - yllättäen - asiaan! Kannabis on siis Suomessa laiton. Kysytäänpäs: Miksi? Vastaus on tietenkin: "No sehän on tietenkin tappava ja vaarallinen huumeaine jota ne nuoret piikittää suoniinsa päivät ja yöt ja siihenhän kuolee ensimmäisellä kokeilulla viidessä minuutissa ja kyllähän tuollaisen käytöstä pitäisi tulle kuolemanrangaistus ja eikä tuosta kasvista mitään hyötyä kellekkään ole ja kyllähän pitäisi tuollaiset kasvit hävittää maapallolta ja kyllä minä tiedän kaiken ja kyllä minä olen aina oikeassa". Moni tulee varmaan suuttumaan, kun sanon tämän, mutta

 

V*TTU TE OOTTE VÄÄRÄSSÄ!

Kannabis on erittäin hyödyllinen ja tehokas lääkekasvi, joka auttaa ainakin seuraaviin sairauksiin:

Aivotärähdys

Alzheimerin tauti

Glaukooma

Migreeni

MS-tauti

Niveltulehdukset

Suolistosairaudet

Syöpä

 

Riippuen ihmisestä sen on auttanut myös:

Epilepsia

 

Lisäksi pidetään mahdollisena, että se auttaisi seuraaviin sairauksiin:

ADHD

Diabetes

Masennus

Psykoosi

Skitsofrenia

 

Lisäksi Kannabis on äärimmäisen tehokas kipulääke ja sitä voidaan käyttää myös apuna päihdevieroituksessa. Nostaisin tästä esille erityisesti MS-taudin - tauti, joka menee virallisesti vain huononpaan suuntaan. Tiedän tasan yhden ihmisen, jolla MS-tauti on mennyt parempaan suuntaan. Kannabis on siis erittäin hyödyllinen ja tehokas lääkeaine. Siihen on varmaan sitten painavat syyt, että miksi se on kiellettyä? Ja p*skat!

Kannabiksen kieltäminen meni jotakuinkin näin...

-Kieltolaki poistuu Yhdysvalloista

-Laitonta alkoholia valvovalle virastolle pitää keksiä uusi käyttötarkoitus

-Miten olisi Kannabis?

-Suurin osa tutkijoista ei suosittele Kannabiksen kieltämistä. Kuitenkin löydetään ne kaksi jotka suosittelevat.

-Raporttiin kirjataan vain niiden kahden tutkijan lausunnot. Kannabis saadaan näyttämään vaaralliselta.

-Kannabis kielletään Yhdysvalloissa

-Yhdysvallat alkaa vaatia YK:n kautta, että kaikki sen jäsenvaltiot kieltävät Kannabiksen

-Koska vaatija on Yhdysvallat, on siihen käytännössä pakko suostua. Näin käy Suomessakin.

 

Kiistänkö sitten,  että kannabiksella on haittavaikutuksia? No en tietenkään! Kannabis on mm. mieliala- ja kipulääke ja siihen pitää suhtautua sellaisena. Totta kai silloin kun käyttää mielialalääkettä väärin, niin siitä tulee haittavaikutuksia. On kuitenkin pakko todeta, että kannabis ei tapa. Se on pelkkä myytti. On todennäköisempää kuolla häkämyrkytykseen polttaessa, kuin siihen aineeseen. Ja sekin on jo käytännössä mahdotonta.

Käytännössä kannabiksen käyttö alkaa vaatia sitä, että sen käyttöä jatkaa ja jatkaa, koska kun kannabista  on käyttänyt jonkin aikaa, alkaa tuntua masentuneelta kun ei polta. Lisäksi siihen toleroituu ja saadakseen saman hyvän olon tunteen tarvitsee yhä enemmän ja enemmän ainetta.

Siinäpä teille niitä ihan v*tun painavia syitä kieltää hyvä lääkeaine!

Nyt varmaan joku kysyy, että mistä tiedän, niin

"joo no tota mähän siis polttelen päivät ja yöt läpeensä tuolla kellarissa, nii"

tai sit vaan osaan käyttää Googlea.

Sitten vielä aika monet ulisevat, että

"no mutku porttiteoria"

voi v*tun porttiteoria. Eli porttiteoria kiteytettynä: henkilö x jonka nimeä tai sukupuolta en kerro ettei kukaan loukkaantuisi, polttaa pilveä. Hän jää koukkuun. Diileri myy myös ns. "kovia huumeita" (eli siis niitä oikeasti vaarallisia). Henkilö x päättää kokeilla kovia. Henkilö x jää koukkuun. Henkilö x kuolee kovien huumeiden yliannostukseen - tai sitten ihan se normiannostus riitti.

Onneksi porttiteorian estämiseen on yksi ratkaisu! Nimittäin, kannabis lailliseksi! Mikäli kannabis olisi laillista, sitä ei ostettaisi diilereiltä, eivätkä ihmiset siirtyisi kannabiksesta koviin huumeisiin. Problem solved!

Eikun ai niin, olemme Suomessa vuonna 2019, eikä kannabiksen laillistamisesta saa edes keskustella, sillä hallituksen mukaan vain sellaisia aloitteita, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan, saa tehdä.

Eipä siinä muuta kuin että, "KANNABIS LAILLISEKSI!"

 

Ikuisesti pilvessä,

JaapaJaa

tiistai, 8. lokakuu 2019

Heitä pois ja osta uusi

Onko teistä ok, että pienen lapsen kaksi rakasta lelua heitetään pois, sen takia, että niitä ei voi käyttää enää alkuperäiseen käyttötarkoitukseen? Yllättävän suuri osa teistä luultavasti toimisi näin, vaikka vastaisikin tähän ei.

En nyt erityisemmin erittele, että mitä sukua olen tarinan lapselle, mutta läheistä. Ja tähän poisheittämiseen minulla ei ollut sanavaltaa - yritin kyllä. Kyseinen lapsi on muuten erittäin hyvä keksimään vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia asioille - myös juuri näille poisheitetyille esineille, jotka olivat olleet jo jonkin aikaa osana leikkejä.

Olen kuullut elämäni aikana monesti, etten osaa heittää pois oikein mitään. Olen kuulemma jonkinlainen tavaran hamstraaja. Ja näin myös todella on - olen hamstraaja ja ylpeä siitä. En ole vielä mistään katunut, että säästin sen, mutta se, kun heittää jotain pois - se kaduttaa.

Monet asiat mitä vaaditaan heittämään pois ovat muovia - tai vaikka pahvilaatikoita. Fakta on, että muovin tuottaminen on järkyttävä ympäristörasite. Muovi on maapallolle liian kallista, jotta sitä voisi heittää pois miten sattuu. Useimmiten keksin muoviesineelle muuta käyttöä ja jos en, on se ainakin materiaalia. Miksi siis heittää sitä pois?

Ja niistä pahvilaatikoista... pahvi on loppujen lopuksi erittäin monikäyttöistä. Itse käytän suhteellisen paljon pahvia kaikkeen, eikä ylimääräisistä laatikoistakaan haittaa ole. Minulla ei ole pienintäkään aikomusta ostaa uusia laatikoita tavaran säilyttämistä varten, sillä laatikoita ilmestyy nurkkiin pyörimään muutenkin joka välissä. En näe mitään syytä heittää laatikoita pois ja sitten ostaa uutta.

Jos on sitten aivan pakko ostaa jotain tai heittää jotain pois, tarjoavat sekä internet että kierrätyskeskukset vaihtoehtoja uuden ostamiseen ja roskiin heittämiseen.

Kiittäen ja kumartaen Haistatellen ja keskisormea näyttäen

JaapaJaa

 

 

 

torstai, 8. elokuu 2019

Hiukset, HIUKSET

Jälleen kerran v*tuttaa joku asia, jonka haluaisin jakaa... Ja p*skat! Tosiasia on se, että on taas sen äidinkielen opettajan tunti, kuin vajaa vuosi sitten, jtn jälleen blogitekstiä kirjoittamaan. Ja aiheena hiukset. Voi pojat. Ja sit mennää

Hiukset, eli pään karvoitus, on sinäänsä hyödyllinen ilmiö. Suojaa päätä kylmyydeltä. Mutta hiustyylit. Ne nyt ovat sitä ihteään ja peräisin sieltä, minne ei auringon valo pääse. Ja hiustyylit saattaisin työntää sinne, minne muukin muoti.

Eli en oo ikinä miettinyt  hius"tyyliä" sen tarkemmin, tai varsinkaan MUIDEN hiustyylejä. Ei vaan kiinnosta. En mä ainakaan välitä siitä, miltä mun hiukset näyttää. Tai ole välittänyt. (Paitsi ehkä silloin, kun kasvatin takatukan. Don't ask. Terrible times.)

Eikö voitaisi hiusten millimetrintarkan mittaamisen sijaan (tai edes sen lisäksi) miettiä jotain oikeesti tärkeetä?

Päätän älyvapaan bloggaukseni täältä tähän.

 

Blogipostauksesta äidinkielen tehtävänantona (ja vastausmuotona) tarkemmin täällä: https://vuodattamista.vuodatus.net/lue/2018/12/taa-on-koulutyota